| Korppi eli kaarne on suurikokoinen musta varisten heimoon
kuuluva lintu. Täysikasvuisina ne ovat 55–70 cm:n kokoisia,
siivet voivat olla kaksi kertaa tätä isommat.
Koko ja ulkonäkö:
Korppi on Suomen suurin varpuslintu, noin hiirihaukan kokoinen. Sen pituus
pyrstöstä nokankärkeen voi olla jopa yli 70 cm. Korppi
painaa 700 grammasta 1 600 grammaan, ja keskimäärin 1,2 kg.
Sukupuolet ovat suunnilleen samankokoiset ja -näköiset, tosin
koiras on keskimäärin hieman naarasta suurempi. Korpin höyhenpeite
on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista variksista pitkästä
kiilamaisesta pyrstöstä.Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti
kuulee lentoäänen ”korp-korp” tai hauskan kulauksen
”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä,
karhealla rääkynällä.
Vanhoilla korpeilla on täydellinen sulkasato kesällä.
Nuoren korpin tunnistaa kiillottomista, kuluneista ja ruskehtavista sulista,
kun vanhan linnun puku on hohtavan musta.
Vanhin suomalainen rengastettu korppi on ollut 20 vuotta 4 kuukautta
21 päivää vanha. Euroopan vanhin korppi on ollut 21 vuoden
11 kuukauden ikäinen norjalainen lintu.
Levinneisyys:
Korppia tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä
Pohjois-Afrikassa eli lähes kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla.
Suomessa se pesii koko maassa, runsaimmillaan Lapissa. Pesimäkantamme
on kasvanut, ja on suuruudeltaan noin 8 000 paria. Maailman populaation
kooksi arvioidaan 16 miljoonaa yksilöä. Vanhat korpit ovat paikkalintuja.
Nuoret yksilöt voivat syksyisin kuljeskella pitkiäkin matkoja,
monesti satojakin kilometrejä. Talvella voi kerääntyä
haaskoille ja kaatopaikoille satapäisiä parvia.
Elinympäristö:
Korpit viihtyvät parhaiten metsäalueilla tai rannikoilla ja
vuoristoissa. Korppi on erämaalintu, ja Suomessa niitä on eniten
Lapissa. Vainon loputtua ja pesimäkannan kasvaessa korpit ovat muuttaneet
yhä lähemmäksi asutusta, ja pesiä on jo esikaupunkialueiden
laajoissa puistomaisissa metsissä. Muun muassa Virossa ja Venäjällä
korpit pesivät usein kaupungeissa ja kylissä.
Lisääntyminen:
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen. Helmi–maaliskuussa
korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat
mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien
soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle
mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee
usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä.
Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa.
Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä.
Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin.
Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti 5, kalpean sinivihreää
munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa
jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat
hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin 3 viikkoa, ja
ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun
oksilla noin 4-viikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6
viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä
viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa
elinpiiriään.
Ravinto:
Korpit ovat kaikkiruokaisia, mutta pääosin ne syövät
haaskoja. Ne syövät myös marjoja.
|
ErityistäKorpit oppivat jäljittelemään
lähes mitä tahansa ääniä. Islanti on tarun mukaan
viikinkien kesyn korpin löytämä saari. Korpit pitävät
paljon kiiltävistä esineistä. Ne osaavat käyttää
erilaisia esineitä työkaluina.
Suomessa korppi on rauhoitettu poronhoitoalueella 10.4.-31.7. ja muualla
maassa ympäri vuoden [5].
Korppi kansanperinteessä:
Korppi on joissakin kulttuureissa liitetty pääasiallisesti pahan
voimiin ja tuonpuoleiseen. Korppi on ollut pirun, paholaisen lintu, jonka
ilmestyminen on aina tiennyt jotain pahaa. Eikä ainoastaan värinsä,
vaan myös oletetun viisautensa ja pitkän ikänsä vuoksi
on korppia pidetty paholaisen liittolaisena. On luultu, että korppi
elää satoja vuosia ja voi viisaudellaan vaikka väistää
sitä kohti ammutun luodinkin. Liittoutuminen pirun kanssa antoi korpille
kaikki nämä voimat ja ominaisuudet, joihin kuului lisäksi
mm. korpinkivi, jota lintu säilytti pesässään tai
kielensä alla. Tämän kiven maaginen voima oli siinä,
että se taikoi haltijansa näkymättömäksi ja tästä
johtuikin, että korpin pesää oli erittäin hankala
löytää. Näkymättömänä korppi pääsi
myös paremmin tekemään paholaisen sille määräämiä
töitä.lähde?
Jo pelkkä korpin näkeminen tiesi jonkinlaista onnettomuutta
tai muuta ikävää ja siksi korppia myös vainottiin.
Sanottiin, että korppi vaistoaa onnettomuudet ja ilmestyy paikalle
juuri ennen kuin jotain dramaattista sattuu tai heti sen jälkeen.
Pihapiirissä näkynyt korppi - tai monesti yleensä musta
lintu - tiesi kuolemaa. Korppi tuli joko ilmoittamaan kuolemasta tai noutamaan
kuolleen sielua ikuisuuksiin. Noutajan ominaisuudessa esiintyminen onkin
yleinen piirre ylipäänsä linnuille.lähde?
Altailaisten heimojen uskomuksissa ensimmäinen shamaani on ollut
linnun siittämä, ja yksi näistä kantaisistä on
ollut korppi. Tämän vuoksi korpilla onkin ollut joissakin heimoissa
kunnia-asema suvun kantaisänä, ns. toteemieläimenä.
Korppi on toiminut shamaanin avustajahenkenä vaativissa tehtävissä;
se on hakenut shamaanille avuksi suvun vainajien henkiä tai shamaani
on itse lentänyt korpin hahmossa aliseen tai yliseen asioitaan toimittamaan
(ylisessä asuivat jumalat ja alisessa vainajat). Shamaani saattoi
joutua esim. hakemaan ylisestä neuvoja jumalilta tai alisesta sairastuneen
ihmisen sielun pois parantaakseen tämän, ja näissä
toimissa tarvittiin usein korpin apua. Shamanistissa kulttuureissa korppi
on siis toiminut henkilintuna, jolla on ollut yliluonnollisia kykyjä
ja jota on tämän vuoksi myös suuresti arvostettu.
Monissa kulttuureissa korppi on liitetty positiivisessa merkityksessä
nimenomaan viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Esimerkiksi
Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa sekä korppia että varista
on aina kunnioitettu. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan korppi on
valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman korppia ihmiskunta eläisi
ikuisessa pimeydessä. Myös antiikin Kreikassa ja Roomassa arvostettiin
korppia, ja se esiintyy monissa antiikin myyteissä ja taruissa. Korpin
älykkyydestä ja viisaudesta on nykyisin myös tieteellistä
näyttöä.
Korppi esiintyy myös suomalaisessa sananparressa Ei korppi korpin
silmää noki.
Lähde: Wikipedia |